Medialla on taipumus tulkita tilastoja omalla tavallaan, totesi maaliskuisessa Fastfood & Café -tapahtumassa puhunut Ulla-Riikka Tapionlinna, TNS Gallupin Senior Research Manager. Esimerkkinä hän mainitsi hätkähdyttävät otsikot peruselintarvikkeiden käytön radikaalista vähenemisestä.
— Syöminen on toki monipuolistunut. Silti seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista syö perunaa vähintään kerran viikossa.
Muodit nousevat mediassa
Asenteet ja arjen toimintamallit muuttuvat hyvin hitaasti, kun taas ruokaan liittyvät muodit ja ilmiöt liikkuvat nopeasti. Ne myös saavat näkyvän roolin julkisuudessa.
Hiilihydraattikeskustelun saama palstatila kannattaakin suhteuttaa siihen, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaa vain kuusi prosenttia suomalaisista. Samoin funktionaaliset elintarvikkeet ja kasvisruokavalio ovat meillä vielä pieniä ilmiöitä.
Terveellistä, tietenkin!
Hyvinvoinnista huolehtimisesta ruuan avulla on tullut itsestäänselvyys suurelle osalle suomalaisista. Alkujaan terveellisyydestä kiinnostuivat naiset, sitten nuoret. Nyt mukaan on tullut uusi joukko: yli 55-vuotiaat miehet.
Ulla-Riikka Tapionlinnan mukaan tämän kohderyhmän potentiaali on jäänyt huomaamatta monilta yrityksiltä.
Ravintoloissakin olisi aika päivittää ajatuksia, sillä palvelu tuntuu usein perustuvan vanhoihin oletuksiin. Jos pöytään on tilattu kokolihaa ja kalaa, kala saatetaan tarjoilla naiselle pohtimatta, olisiko se sittenkin miehen annos.
Terveellinen mielletään maukkaaksi
Suuri joukko suomalaisista pitää ruokaa lähinnä välttämättömänä energiana, mutta yhtä moni ajattelee ruokaa maun ja herkuttelun lähteenä.
Vanha ajatus siitä, että ruoka on varmasti terveellistä, kun se maistuu pahalta, on unohdettu. Merkittävä osa ruokailijoista valitsee terveellisen vaihtoehdon jo sen hyvän maun vuoksi.
Trendit joita media ei tunne >
Pizza on toiseksi suosituin ravintolaruoka >
Lihahyytelön tuotenumeromuutos >