Moniin tilaisuuksiin liittyy ruokia, joista tunnistaa heti, mistä juhlasta on kysymys. Muhkea kinkku laatikkoruokien vierellä tuo heti mieleen suomalaisen joulun. Sianlihan syöminen vuoden päättyessä on jäänne pakanuuden ajalta. Muinaiset Pohjolan asukkaat söivät vuoden vaihtuessa sianpäätä aurinkokarjun kunniaksi. Keskiajalla Euroopassa syötiin joulupäivällisillä sianpäätä tai kokonaisena paistettua porsasta, jolla oli omena tai appelsiini suussa.
Laatikkoruokien nimi puolestaan juontanee juurensa peltisestä paistoastiasta, jossa ruokia entisaikaan valmistettiin. Eri murteissa puhutaan lootasta, loorasta ja loolasta, jotka ovat väännöksiä ruotsinkielen låda-sanasta.
Ensimmäiset suomenkieliset salaatinvalmistusohjeet julkaistiin 1800-luvun puolivälissä ilmestyneessä keittokirjassa. Salaatti muistutti aineksiltaan nykyistä rosolliamme. Monen kokin mielestä salaatin kanssa sopi tarjottavaksi silli, ja näin syntyi sillisalaatti. Rosolli-nimi tulee venäjän sanasta rassól, joka tarkoittaa suolavettä. Alkuperäiseen rosolliin ei kuulunut erillistä kastiketta vaan vasta myöhemmin lisukkeena on alettu tarjota punajuuren liemellä värjättyä kermavaahtoa.
Saarioinen pitää yllä jouluperinteitä
Suomalaisten pitopöytien perinteiset herkut, laatikkoruuat, ovat kuuluneet juhlatarjoiluun jo yli sata vuotta. Saarioisilla maksalaatikon valmistus alkoi vuoden 1957 keväällä, ja saman vuoden syksyllä valikoimiin tulivat lanttu- ja porkkanalaatikko sekä myöhemmin perunalaatikko. Naiset siirtyivät juuri tuolloin kotilieden äärestä yhä enemmän ansiotyöhön, eikä aikaa enää jäänyt suuritöisten laatikkoruokien ja runsaan herkkupöydän valmisteluun. Voidaankin sanoa, että elintarviketeollisuus on vaalinut perinteitä pitämällä laatikot ja muut perinneherkut valikoimissaan.
Joulupöydässäkin maistuvat peruna-, italian- ja punajuurisalaatti ovat olleet Saarioisten valikoimissa jo 1960-luvulta lähtien. Eri tavoin käsiteltyjä kinkkuja on nykyisin tarjolla monipuolinen valikoima. Perinteisen kinkun rinnalla on valittavana tuoresuolattua tai kypsää kinkkua pienen luun kanssa tai luuttomana ja jopa valmiina viipaleina.
Kaikki perinteet eivät säily muuttuvassa maailmassa, mutta useimmissa perheissä noudatetaan yhä edelleen kotoista, omasta lapsuudesta tuttua jouluruokailua. Sama piirre on havaittavissa Saarioisten joulumainonnassa. Kuvien tunnelma ja ruokavalikoima on pysynyt hyvin samanlaisena ja perinteisiin vetoavana vuosikymmenestä toiseen.
