Vuodet 1968-1976: Toiminta laajenee

Saarioisten toiminta-ajatus 1960-luvulla oli hyvin selkeä: mahdollisimman suuri osa raaka-aineista tuotetaan itse, kaikki raaka-aineet käytetään itse, viljellään vain jalostettavaksi kelpaavia kasveja ja järjestetään työt niin, että niitä riittää ympäri vuoden. Olennaista jo tuolloin oli myös asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen.

---

Vuonna 1967 tupakan valmistus loppui Sahalahdella tuotannon käydessä kannattamattomaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Sahalahdelle rakennettiin uusi einestehdas, joka oli valmistuessaan maan suurin. Tehtaassa tuotettiin valmisruokia sekä kotitalouksille että suurkeittiöille. Saarioisten perustaja Reino Avonius kuoli samana vuonna, ja hänen veljensä Pentti siirtyi toimitusjohtajaksi.

Yhtiön viidentoista ensimmäisen toimintavuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti, ja vuonna 1970 Saarioisilla työskenteli jo noin tuhat henkeä. Satoa korjattiin 600 hehtaarin laajuisilta pelloilta, joita viljeli 54 sopimusviljelijää. Broilereita tuotti 12 lähinnä sahalahtelaista sopimuskasvattajaa. Kesäaikaan Saarioisten pelloilla nähtiin koululaisia harventamassa punajuuria ja lanttuja ja istuttamassa kaalintaimia.

Punajuurta oli säilötty teollisesti kartanon mailla jo vuodesta 1953 lähtien. Toiminnan kasvaessa viljelyalaa tarvittiin lisää, ja punajuurta alettiin viljellä myös Pälkäneellä ja Laitikkalassa. Tehtaan tilat olivat kuitenkin pienet ja säilyketehtaalle ryhdyttiin etsimään uutta paikkaa. Koska suurin osa sopimusviljelijöistä oli Satakunnasta, tehdas päätettiin perustaa Huittisiin. Toiminta käynnistyi syksyllä 1972 ensin punajuurella ja seuraavana syksynä mukaan tuli kurpitsa. Ensimmäisenä kesänä säilöttiin punajuurta jo ennätysmäiset 6,7 miljoonaa kiloa. Ohikulkijoita ihmetyttivät vaaleanpunaista vettä suihkuttaneet sadettajat tehdasta ympäröivillä pelloilla – kasteluun käytettiin punajuurien pesuvettä.

Tavaraselosteet laatikkoruokiin

Laki alkoi vaatia elintarvikkeisiin tuoteselostuksia 1970-luvulla. Helsingin Sanomissa mainostettiin maksalaatikkoa: "Huomatkaa, että kaikissa Saarioisten laatikkoruoissa on nyt tavaraselosteet. Ne ovat valmista hyvää ruokaa."  Vuonna 1974 maksalaatikkoa myytiin ensimmäisen kerran yli kolme miljoonaa vuokaa. Vuosimyynti oli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa.

Matkailu lisääntyi 1970-luvulla ja kansainvälinen ruokakulttuuri alkoi kiinnostaa kuluttajia. Ensimmäiset einespizzat ilmestyivät kauppojen hyllyille. Tulevien vuosien menestystuote, jauhelihapizza, mainitaan Saarioisten tuotekehitysohjelmassa ensimmäistä kertaa vuonna 1973. Siitä alkoi valmistustekniikan ja reseptin hiominen ja pakkaus- ja säilyvyyskokeiden tekeminen.

Perunaa ja broileria

Valmisruuan kysyntä kasvoi, ja Sahalahden uusi tehdas toimi koko ajan kapasiteettinsa ylärajoilla. Tuotantotiloja laajennettiin 1970-luvun alussa, ja päivässä valmistui yli puoli miljoonaa ruoka-annosta. Kun kaikki pakkauskoot lasketaan mukaan, valikoimissa oli yli 200 tuotetta. Saarioisten markkinaosuus Suomen valmisruokamyynnistä oli runsas kolmannes.

Broilerin kulutus kasvoi 1970-luvulla koko ajan ja jokaisen suomalaisen arvioitiin syövän vuosittain 200 grammaa enemmän broileria kuin edellisenä vuonna. Lisääntyneeseen kulutukseen vastaamaan Sahalahdelle valmistui vuonna 1976 uusi siipikarjateurastamo. Kevättalvella uudessa teurastamossa valmistuikin jo 16 broileria minuutissa patavalmiiseen kuntoon.