Saarioinen Oy

Yhteiskuntamme muuttuu ja sen mukana myös syömistottumuksemme. Suomalaisista talouksista 76 % on yhden tai kahden hengen talouksia. Olemme yhä kansainvälisempiä, kiitos internetin, lisääntyvän matkailun ja maahanmuuttajien. Kuluttajien ostovoima ja vaatimustaso kasvavat. Samaan aikaan kuitenkin myös väestön tuloerot kasvavat. Suomen väestömäärä ei lisäänny mutta ikääntyy. Vuonna 2020 reilu viidennes suomalaisista on yli 65-vuotiaita.

Ravintolassa syöminen, noutoruoka ja ruoan tilaaminen kotiin lisääntyvät erityisesti nuorempien keskuudessa. Hyvinvointi on vahva megatrendi, joka saa koko ajan uusia ilmenemismuotoja. Yksilöllisyys ruokavalinnoissa korostuu. Jokainen määrittelee itse mitä hyvinvointi hänelle tarkoittaa ja valitsee sen mukaan itselleen sopivat ruoat ja ruokavaliot. Kuluttajat haluavat syödä kasviksia yhä monipuolisemmin ja runsaammin. Kasvisten koetaan olevan maukkaita, auttavan painonhallinnassa ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Ne tuovat myös väriä, rakennetta ja ulkonäköä ruokaan. Myös eettiset syyt ja huoli ympäristöstä puoltavat kasvisten käyttöä. Osa kuluttajista haluaa vähentää punaisen lihan syömistä. Broilerinlihan kulutus kuitenkin kasvaa. Myös henkinen hyvinvointi on tärkeää ja se sallii herkuttelun ja itsensä hemmottelun, kun tilanne sitä vaatii. ”Mood foodia” voi myös olla klassikkoruoka lapsuudesta.

Välipalaistuminen on toinen vahva megatrendi. Liikkuva ja kiireinen elämäntyyli lisää heti syötävien ruokien tarvetta. Tarvitaan ruokaratkaisuja 24/7. Heti syötävä ruoka pitää olla helposti saatavissa ja pakattu siten, että sen voi ottaa mukaan ja syödä pakkauksestaan. Kuluttajista reilu viidennes ilmoittaa, ettei noudata ruokailurytmiä, vaan syö, kun on nälkä. Tämä korostuu erityisesti nuorissa.

Kuluttaja tarvitsee elämänsä eri tilanteisiin yhä enemmän valmiita ruokaratkaisuja, vaikka halu laittaa ruokaa itse ei ole kadonnut minnekään.

Mirja Lonka
Johtaja, syömisen muutos