1970-luku: Suomen suurin valmisruokatehdas nousee Sahalahdelle

Suomen suurin valmisruokatehdas nousi Sahalahdelle, Saarioisten kartanon maille, jossa alettiin ideoida uusia ruokalajeja Suomeen rantautuneesta broilerinlihasta. Tuoreen valmisruoan tuotantomäärät kasvoivat kohisten, ja samaan aikaan Huittisiin rakennettiin myös uusi säilyketehdas, jossa valmistettiin vihannes- ja marjasäilykkeitä.

Vaikka maailmalla mylläsi öljykriisi, oli 1970-luku Saarioisille voimakkaan kasvun ja investointien aikaa. Vuosikymmenelle tultaessa Sahalahdelle valmistui Suomen suurin valmisruokatehdas. Lisäksi Huittisiin valmistui vuonna 1972 uusi säilyketehdas, johon siirrettiin Sahalahden tehtaan säilyketuotanto.

Sotien jälkeistä ravinnon säännöstelyä seurannut herkuttelu herätti Suomen huolehtimaan kansanterveydestä. Terveystrendit otettiin Saarioisilla kiinnostuksella vastaan ja niihin vastattiin myös tuotetasolla, kuten vähärasvaisemmilla kevytpaistopihveillä ja täysjyvätuotteilla.

Broilerinliha sai 1970-luvulla sysäyksen, joka siivitti Saarioisten menestystä. Saarioisilla rohkaistuttiin kasvattamaan tuotantoa sekä kehittämään broilerituotteiden jatkojalostusta. Broilerinlihasta valmistettiin muun muassa pihvejä ja pataruokia, joista suosituin oli Kukonaskel-niminen ruoka. Annoksiin lisättiin perunan tilalle yhä useammin makaronia, riisiä ja kasviksia.

1970-luvulla suuri osa suomalaisista nautti lounaan kodin ulkopuolella, mikä kehitti suurkeittiöille tarjottavien tuotteiden valikoimaa. Samaan aikaan myös kotitaloudet siirtyivät yhä useammin itse tehdystä ruoasta valmiiseen. Suurkeittiömyynnin osuus kokonaismyynnistä oli 60 % vuonna 1971. Kovaa kasvua vauhditti panostaminen kouluruokailuun sekä sairaaloiden ja armeijan ruokahuoltoon. Asiakkaiden toiveita kuunneltiin tarkoin jo tuolloin, mikä oli ratkaiseva tekijä onnistumisessa.

Vuonna 1974 Saarioisten hinnastossa oli tarjolla 27 erilaista laatikkoruokaa ja ruokaeinestä annospakkauksissa. Näitä pakkauksia saattoi ostaa myös ruoka-automaateista, jotka helpottivat ilta- ja yövuorossa työskenteleviä. 

Karjalanpiirakat leivottiin siirtokarjalaisten opein ja sormin nopein

Karjalanpiirakoiden valmistus alkoi tehtaalla 1960-luvulla ja pitkään niitä rypytettiinkin käsivoimin. Karjalan evakko, Saarioisilla leipomossa työskennellyt Anna Virkki leipoi karjalanpiirakoita, jotka veivät Reino Avoniuksen kielen mennessään. Hän antoi arvon Annan taidolle ja pyysi häntä kehittämään piirakkareseptin, jonka pohjalta leivottaisiin karjalanpiirakoita kaikkiin koteihin. Leipomon työntekijöitä rypytyksen saloihin opastivat siirtokarjalaiset, joita piirakkalinjalla työskenteli useita. Taitavien piirakkaleipojien siirtyessä pikkuhiljaa eläkkeelle, kehitettiin kuoritaikinan rypyttäjiksi robottisormet.