Aika ennen valmisruokaa

Saarioisten kartano (Saris gård) on mainittu historiankirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1469. Avoniuksen perhe tuli kartanoon 1940-luvulla. ​Tuolloin Suomi oli vielä sodassa ja toimintaa vaikeuttivat sotaponnistelujen ohella pula-aika sekä sen aikaisen maatalouden vaatimat edellytykset.

Sodan loputtua vuonna 1945 alkoi intensiivinen jälleenrakentamisen aika. Saarioisten toiminta käynnistettiin kehittämällä maatilalla jo olevia toimintoja ja uutta luomalla. Saarioinen on todistanut toiminnallaan, että menestyvän liikeyrityksen ei tarvitse sijaita suuressa asutuskeskuksessa tai valtaväylien varrella. Valmisruoan lisäksi kokeiltiin rohkeasti monenlaista alkutuotantoa: viljeltiin tupakkaa, pakattiin turvetta kukkamullaksi ja perustettiinpa taimitarhakin. Monivaiheisen historiansa aikana Saarioisilla on viljelty tupakkaa, kasvatettu kirjolohia, sinikettuja ja fasaaneja, valmistettu kukkamultaa ja silitysjauhetta, säilötty purkkiin niin koiranruokaa, uusia perunoita kuin maksalaatikkoakin, ja alettu ensimmäisenä Suomessa kasvattaa broilereita. 

 

1940-luvun tapaan kartanolla pidettiin nautoja, mutta yhteiselo taimiston ja karjan välillä ei aina ollut helppoa. Tarinan mukaan lehmät karkasivat aitauksestaan eräänä syysyönä ja pistivät ranttaliksi taimistossa ja tupakkamaalla. Reino Avonius totesi, että karjanpito lopetettaisiin siihen paikkaan. Parhaat lehmät huutokaupattiin, loput menivät teuraaksi. Navettaan muuttivat uudet asukit: hautomokone ja 3000 kanaa. Tämä merkitsi Saarioiselle uuden ajan alkua, todellista rohkeutta kokeilla jotain uutta.

Karjalaisveljekset ruokatalon takana

Saarioisten tarinaa ei kerrottaisi ilman Avoniuksen kolmea tarmokasta veljestä: Reinoa, Mauria ja Penttiä. Tärkeä rooli Saarioisten tuotekehityksessä ja tuotteiden maistatuksessa oli myös Pentin puolisolla, Annikilla. Veljekset kasvoivat Karjalassa osana viiden lapsen katrasta. Reino kävi maamieskoulun ja -opiston, Mauri kävi kauppakoulun ja opiskeli vielä rakennusteknikoksi ja Pentti koneteknikoksi. Sotien jälkeen he aloittivat elämäntyönsä Saarioisten kartanolla.

Kolmikko näki jo varhaisessa vaiheessa, mitä maatalouden rooli tarkoittaisi teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan ruoantoimittajana. Siitä se idea sitten lähti.

Sotien jälkeen oli muodissa, että sukunimiä suomennettiin. Nimenvalvontatilaisuuden aikana Reino oli kuitenkin rintamalla, eikä hän päässyt osallistumaan tilaisuuteen. Reinon sukunimeksi jäi Avonius, mutta Pentti ja Mauri vaihtoivat sukunimensä Avotieksi.

  • Reino (1913-1969): Reino oli veljeksistä vanhin ja vastasi kartanon isännyydestä ja ennakkoluulottomasta asenteesta uuden toiminnan kehittämiseen. Reino muistetaan oikeudenmukaisena miehenä, joka osasi antaa arvon ihmisten työlle. Reino loi ja kehitti Saarioisten kartanosta Saarioisten ja Arteknon tuotantolaitokset.
  • Mauri (1915-1967): Mauri toimi Tampereella Saarioisten Vuolteenkadun konttorilla johtajana ja sittemmin Arteknon paikallisjohtajana.
  • Pentti (1924-2004): Pentti aloitti uransa Saarioisilla tupakkatehtaan tuotantopäällikkönä ja jatkoi Saarioisten kehittämistä veljiensä viitoittamalla tiellä. Hänen johdollaan Saarioista kehittyi monipuolinen elintarvikekonserni.
  • Annikki (1930–2021): Annikki, o.s. Korpijaakko tuli vuonna 1969 vierasemännäksi Sahalahdelle ja toimi sen lisäksi muun muassa tuotekehityksessä, tuotteiden esittely- ja maistatustehtävissä sekä markkinoinnissa. Annikkia voidaan kutsua Saarioisten äitien äidiksi. Lue lisää Annikin roolista.