Saarioinen Oy

Vuodet 1955-1967: Muonamiehistä kulta-kukkoon

Tupakkatehdas Oy Panama Tobacco Co toimi Sahalahdella vuosina 1946–1967. Vielä 1940-luvulla kartano oli tavallinen maalaistalo, jossa oli viitisenkymmentä lypsävää lehmää, ja jonka mailla viljeltiin ruista, ohraa, kauraa, vehnää ja perunaa. Talossa oli töissä kymmenkunta muonamiesperhettä. Sodasta palattuaan isäntä Reino Avonius päätti, että tilalla aletaan viljellä sitä, mistä on suurin puute: tupakkaa. Pian kartanon mailla lainehtivatkin kessupellot.

Siitoskanoja kesälaitumella 50-luvulla

Siitoskanoja kesälaitumella 50-luvulla.

Kun lehmät eräänä syysyönä karkasivat aitauksestaan ja sotkivat niin tupakkapellot kuin muutkin viljelykset, tuohtunut isäntä myi eläimet. Tyhjilleen jääneeseen navettaan perustettiin hautomo ja aloitettiin kananpoikien teollinen tuottaminen siitostavaraksi kasvattajille. Kanala aloitti toimintansa vuonna 1945, ja seuraavan vuosikymmenen alussa se oli alallaan jo Pohjoismaiden suurin. Saarioisten tuttua kukkologoa käytettiin ensimmäisen kerran juuri kanalan hinnastossa vuonna 1954. Logokukon esikuva komeili tuuliviirissä, vellikellotapulin päällä.

KUKKAMULTAA JA TURKISTARHAUSTA

Säilöntätabletti 50-luvulta.

Säilöntätabletti 50-luvulta.

Vuonna 1947 perustettiin Sahalahdelle Saarioisten Taimisto, jolle tilan kanaloilta saatiin oivaa lannoitetta. Seuraavana vuonna tätä sivutuotetta hyödyntämään perustettiin Humus-tehdas, jossa valmistettiin kasviravinteita ja lannoitettua multaa kuluttajapakkauksiin pakattuna. Samana vuonna aloitettiin minkkien ja sinikettujen tarhaus, parhaimmillaan vuodessa kasvatettiin 1 000 sinikettua ja 1 500 minkkiä.

Kun maataloustuotteiden jalostus näin koko ajan laajeni, päätettiin toiminta yhtiöittää. Saarioinen Oy syntyi 20.5.1955, kun toiminta muuttui osakeyhtiömuotoiseksi.

Punajuurisäilykkeen mausteliemen keittäminen.

Punajuuren viljely siirrettiin keittiökasvimaalta avomaalle vuonna 1953. Saarioinen oli Suomen ensimmäinen yritys, joka alkoi säilöä vihanneksia teollisesti. Ruokasäilykkeiden ja säilökeittojen valikoimaan tulivat pian myös marja- ja hedelmäsoseet ja mehut. Kotisäilöjän avuksi kehitettiin Hillox-säilöntäaineet ja -vahat.

MAKSALAATIKON VOITTOKULKU ALKAA

Kaalikääryleiden valmistamista.

Kaalikääryleiden valmistamista.

Einestuotanto käynnistyi vuonna 1957, ja yksi ensimmäisistä tuotteista oli maksalaatikko. Einesten valmistaminen sopi hyvin tilan tuotanto-ohjelmaan, sillä omilta viljelmiltä saatiin suuri osa tarvittavista raaka-aineista. Saarioisilla on näin alusta asti noudatettu pellolta pöytään -periaatetta. Tuotekehityksen päämääränä oli jo tuolloin kotiruuan maku, sillä tavoitteena oli saada einekset löytämään luontevasti tiensä perheiden ruokapöytiin. Einekset tulivatkin sopivasti perheenemäntien avuksi aikana, jolloin naiset siirtyivät työelämään ja ruoka piti saada tarjolle nopeasti ja helposti työpäivän jälkeen.

Tuotemerkki Kulta-Kukko otettiin käyttöön vuonna 1964. Kulta-Kukko-eineksiä mainostettiin myös siinä televisiomainoksessa tammikuussa 1967, jossa kuultiin ensimmäisen kerran Saarioisten tuttu tunnusmusiikki. Jingle pääsi vuonna 1996 Guinnesin ennätyskirjan englanninkieliseen painokseen maailman pisimpään käytössä olleena yrityksen tunnusmusiikkina. Viisikymmentäluvun lopulla Saarioisten kanaloissa ryhdyttiin kasvattamaan uudenlaisia paistikananpoikia eli broilereita. Broilereiden markkinointi ja myynti alkoi vuonna 1959. Broiler oli uusi tuttavuus sitkeään kanaan tottuneille suomalaisille, jotka saatiin vasta voimallisen markkinoinnin jälkeen uskomaan, että kyseessä oli todellakin murea ja herkullinen tuote.