Meille suomalaisille metsä on tuttu ympäristö. Suomi on maailman metsäisimpiä maita, jossa 75 % maa-alasta on metsää. Keskimäärin suomalaisella on matkaa kotoa lähimpään metsään vain 700 metriä.
Metsät ovat Suomelle ja suomalaisille monella tapaa arvokkaita: metsissä käydään ulkoilemassa ja niistä kerätään marjoja ja sieniä. Hirvet, kauriit ja muu riista elävät metsissä. Metsäteollisuus hyödyntää puuraaka-ainetta niin sahoilla kuin paperin ja kartongin valmistuksessakin. Puiden yhteyttäminen poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.
Suomen metsät kuuluvat lähes kokonaisuudessaan pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Ainoastaan Ahvenanmaalla ja etelärannikon läheisyydessä on hieman lehtimetsiä ja Lapissa tunturikoivikoita.
Viime vuosina on uutisoitu metsien tilan heikkenemisestä. Suomen metsien kyky sitoa hiiltä ilmakehästä on pienentynyt ja metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan syynä tähän ovat kasvaneet hakkuumäärät, kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvun pienentyminen sekä maaperän hiilidioksidipäästön kasvaminen.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisesti vanhat metsät ovat korvaamattoman arvokkaita. Suomen metsissä on arvioitu elävän yli 20 000 eri eläin- ja kasvilajia. Etenkin monilajisten luonnonmetsien lahopuissa elää runsas hyönteislajisto, huomattavasti monimuotoisempi kuin vain yhtä puulajia kasvavassa talousmetsässä. Lisääntyneiden hakkuiden lisäksi metsäluontoa uhkaavat myös esimerkiksi tuulivoimahankkeet, jotka pirstaloivat metsiä. Välttämättömän vihreän siirtymän energiainfrastruktuurihankkeet olisikin ohjattava alueille, joilla on vain vähäisiä luontoarvoja.
Pidetään metsistämme huolta, jotta jälkipolvillemme jää monimuotoinen, virkistävä ja taloudellisesti tärkeä ympäristö.
PS. Kun uutisoimme Huittisten tehtaan hiilipäästöjen nollaamisesta 1.3.2024, lupasimme vuosittain jälkikäteen kumota vähäiset polttoöljyn käytöstä aiheutuvat hiilipäästöt. Näiden päästöjen määrä vuonna 2024 oli 15,5 tonnia. Päästö on kumottu metsittämällä viljelystä poistunutta turvepeltoa ja näin kasvattamalla hiilinielua Sievin kunnassa yhteistyössä Carboreal Oy:n kanssa.
Tekstin on kirjoittanut
Jyrki Normaja
Vastuullisuusjohtaja, Saarioinen Oy