1960-luku:Kaupungistuvan Suomen kylmähyllyt täyttyivät valmisruoasta

Suomalaiskodeissa yleistyivät kylmälaitteet ja ruoan varastointi helpottui. Saarioinen alkoi valmistaa ruokaa isossa mittakaavassa, ja kauppojen hyllyissä näkyi tuttu kukkologo yhä useamman ruokapakkauksen päällä.

Maaltamuutto kaupunkeihin voimistui edelleen 1960-luvulla. Samalla suomalaisten ostovoima lisääntyi. Lähiöihin ja uusiin kaupunginosiin alkoi ilmestyä uutuuttaan hohtavia valintamyymälöitä, joissa kylmälaitteet kohisivat. Samaan aikaan suomalaiskodeissa yleistyivät pakastimet, jotka mahdollistivat ruoan varastoimisen.

Muovipakkausten yleistyminen paransi valmisruoan säilyvyyttä ja hygieniaa. Uusina tuotteina Saarioinen lanseerasi hedelmä- ja marjajälkiruokia, mämmin sekä erilaisia kastikkeita.

Kasvu edellytti Saarioiselta uutta tuotantoa ja investointeja, joten Sahalahdelle perustettiin aikansa suurin valmiin ruoan tehdas Suomessa. Hulvattoman suuret 500 litran keittokattilat ja jäähdytysuunit valmistivat suomalaiskoteihin ruokaa kiihkeällä tahdilla. Uusi tuotantomäärä vaati muutoksia myös resepteihin, kun raaka-aineet käyttäytyivät eri tavoin suurissa astioissa.

Kun tuotantokapasiteetti laajentui, kasvoi samalla laadunvalvonnan merkitys. Saarioisilla maku ja maistatus olivat olleet keskiössä jo koko toiminnan ajan, mutta nyt aletiin keskittyä teollisen tuotannon laadukkuuteen. Saarioisilla olikin tapana sanoa, että vain laadukkaat tuotteet tekisivät tuoteryhmästä kiinnostavan: ”Jos sinä et tarkista laatua, asiakkaasi tekevät sen”.

Vuosikymmenet kukon askeleissa

Kukko asteli aikoinaan Sahalahdella Saarioisten tallin tuuliviirissä, vellikellotapulin päällä. Taiteilija Orvo Raatikainen loi siitä ikonin Saarioisten kanalan hinnastoon jo vuonna 1954. Muutamaa vuotta myöhemmin kukko esiintyi eines- ja säilykeruokatuotteiden hinnastossa. 1960-luvulla kukkoa alettiin ehostaa toden teolla. Heltta ja nokka pyöristyivät, pyrstöstä tuli runsaampi ja maha nousi ponnekkuutta uhkuvaksi rintakehäksi. Syntyi Saarioisten tavaramerkki, Kulta-Kukko. Pisimpään käytössä ollut logo luotiin 1970-luvulla. Nykyinen, vuonna 2003 käyttöön otettu logo henkii edelleen Saarioisten perusarvoja: perinteiden kunnioittamista, pysyvyyttä, ylpeyttä omasta osaamisesta – ja hyvää ruokaa. Ilmoittihan jo aikoinaan kukon alla sijainnut vellikello työntekijöille ruokatunnin alusta.

Kulta-Kukko-eineksiä mainostettiin myös siinä televisiomainoksessa tammikuussa 1967, jossa kuultiin ensimmäisen kerran Saarioisten tuttu tunnusmusiikki. Jingle pääsi vuonna 1996 Guinnesin ennätyskirjan englanninkieliseen painokseen maailman pisimpään käytössä olleena yrityksen tunnusmusiikkina. Saarioinen oli edelläkävijä mainonnan käyttämisessä ja yksi ensimmäisistä tv-mainostajista Suomessa.