Suomen suurin valmisruokatehdas nousi Sahalahdelle, Saarioisten kartanon maille, jossa alettiin ideoida uusia ruokalajeja Suomeen rantautuneesta broilerinlihasta. Tuoreen valmisruoan tuotantomäärät kasvoivat kohisten, ja samaan aikaan Huittisiin rakennettiin myös uusi säilyketehdas, jossa valmistettiin vihannes- ja marjasäilykkeitä.
Vaikka maailmalla mylläsi öljykriisi, oli 1970-luku Saarioisille voimakkaan kasvun ja investointien aikaa. Sotien jälkeistä ravinnon säännöstelyä seurannut herkuttelu herätti Suomen huolehtimaan kansanterveydestä.
Terveystrendit otettiin Saarioisilla kiinnostuksella vastaan ja niihin vastattiin myös tuotetasolla, kuten vähärasvaisemmilla kevytpaistopihveillä ja täysjyvätuotteilla. 1970-luvulla suurkeittiöille myytiin monelle koulun välipalana tunnettuja Graham-piirakoita. Vähittäiskauppaan Grahamlihapiirakka tuli vuonna 1985.
1970-luvun alussa tuotevalikoimaan tuli erilaisia kastikkeita: Herkkukastike, Grillauskastike ja Ranskalainen salaattikastike. Salaattikastikkeet ovat edelleen merkittävä tuoteryhmä.
Broilerinliha sai 1970-luvulla sysäyksen, joka siivitti Saarioisten menestystä. Saarioisilla rohkaistuttiin kasvattamaan tuotantoa sekä kehittämään broilerituotteiden jatkojalostusta. Broilerinlihasta valmistettiin muun muassa pihvejä ja pataruokia, joista suosituin oli Kukonaskel-niminen ruoka. Annoksiin lisättiin perunan tilalle yhä useammin makaronia, riisiä ja kasviksia.
1970-luvulla suuri osa suomalaisista nautti lounaan kodin ulkopuolella, mikä kehitti suurkeittiöille tarjottavien tuotteiden valikoimaa. Siellä on voitu testata myös uutuuksia ennen niiden lanseeraamista vähittäiskauppaan. Samaan aikaan myös kotitaloudet siirtyivät yhä useammin itse tehdystä ruoasta valmiiseen. Suurkeittiömyynnin osuus kokonaismyynnistä oli 60 % vuonna 1971. Kovaa kasvua vauhditti panostaminen kouluruokailuun sekä sairaaloiden ja armeijan ruokahuoltoon. Asiakkaiden toiveita kuunneltiin tarkoin jo tuolloin, mikä oli ratkaiseva tekijä onnistumisessa.
Vuonna 1974 Saarioisten hinnastossa oli tarjolla 27 erilaista laatikkoruokaa ja ruokaeinestä annospakkauksissa. Näitä pakkauksia saattoi ostaa myös ruoka-automaateista, jotka helpottivat ilta- ja yövuorossa työskenteleviä.
Broilerkasvatuksen edelläkävijä
1970-luvulla broilerlihan kulutus lisääntyi. Saarioinen myi lihaa sekä paloina että kokonaisena. Tuotannon lisääntyessä vanha siipikarjateurastamo kävi ahtaaksi. Uuden säilyketehtaan valmistuttua säilykkeiden valmistus siirtyi Huittisiin ja vapautuneisiin tiloihin saneerattiin uusi siipikarjateurastamo vuonna 1976. Uudessa teurastamossa linjat oli suunniteltu broilerteurastukseen, kapasiteetti oli 1 000 lintua tunnissa.
Munituskanojen kasvatuksesta luovuttiin 1975, kun kilpailu alalla kiristyi. Broiler-kysynnän kasvaessa jalostuskanalan tilat käytettiin broileremojen ja munien tuotantoon ja hautomossa tuotettiin broileruntuvikkoja sopimuskasvattajille. Broilersopimuskasvattajat sijaitsivat pääasiassa Sahalahdella ja sen lähialueilla.
1970-luvun alkupuolella aloitettiin broiler-tuotannon salmonellatutkimukset yhteistyössä Valtion eläinlääketieteen laitoksen kanssa.
Yhteistyö johti biologisen salmonellan torjuntarokotteen kehittämiseen. Se otettiin broilertuotannossa käyttöön vuonna 1975. Rokote sisältää terveen aikuisen linnun suolistobakteereita. Rokoteliuosta sumutetaan vastakuoriutuneiden untuvikkojen ylle. Tipuset juovat pisaroita toistensa untuvilta ja saavat näin taudeilta suojaavan mikrobikasvuston suolistoonsa.
Hiihtäjät hehkuttavat
Hiihtäjät Hilkka Riihivuori, Juha Mieto ja Helena Takala mainostivat Saarioisten eineksiä 1970- ja 1980-luvuilla.
