Makumaailma on muuttumassa pyöreän täyteläisistä mauista raikkaampaan, raaka-aineiden omia makuja korostavaan suuntaan. Happamuus ja kirpeys kasvattavat suosiotaan. Eniten uusia makuja haetaan Aasian eri keittiöistä. Myös hyvinvointitrendi näkyy ruokien maustamisessa, mutta yhdestä asiasta ei olla valmiita tinkimään: ruoan herkullisuudesta.
Makumaailma yksilöllistyy, mutta joitakin trendejä on havaittavissa maustamisessakin.
Makujen nelikentällä ollaan siirtymässä raikkaampaan makumaailmaan. Suolainen ja makea eivät enää dominoi, vaan kirpeästä ja happamasta on tullut uusia suosikkimakuja. Vaikkapa karpalo ja granaattiomena ovat hapokkaina nousseet suosioon. Korealainen kimchi on makumaailmaltaan hyvinkin räväkkä.
Herkullisuutta on meillä perinteisesti haettu täyteläisistä, pyöreistä mauista – eli niin sanotusta umamista, juustoon, lihaan ja tomaattiin yleensä liitettävästä, kerman ja voin siivittämästä makumaailmasta.
Nyt täyteläisyyden rinnalle on tulossa muita, herkulliseksi koettuja makuja. Maustamisessa halutaan korostaa yhä enemmän raaka-aineen omaa makua.
Makuja Aasiasta
Hyvänolon trendin myötä suolaakaan ei käytetä niin paljon kuin ennen. Suolaa korvataan ruoissa esimerkiksi tomaatilla, sitruunalla, yrteillä ja pippureilla.
Tuoreyrttien ja suosioon nousseiden siemenien kautta ollaan löydetty uusia makuelämyksiä. Myös terveellisinä koettujen inkiväärin ja kurkuman käyttö ruokien maustamisessa on kasvanut.
Maailmalta kotiutetuissa makumaailmoissa korostuu Aasia. On korealaista, vietnamilaista, japanilaista, thaimaalaista, kiinalaista, malesialaista… Reissatessa ollaan totuttu yhä voimakkaampiin makuihin, ja samaa suu kaipaa ruoalta koti-Suomessakin.
Uusia makuja haetaan esimerkiksi kookosmaidosta, korianterista, chilistä, wasabista, cochujangista ja piparjuuresta; tai vaikkapa erityyppisistä kaaleista, kuten lehtikaalista ja paksoista.
Etnisten rinnalla myös kotimaisuus nostaa ruoissa päätään. Se liittyy osaltaan trendiin, jossa halutaan antaa tilaa raaka-aineen omalle, puhtaalle maulle.
Trendit näkyvät tuotteissa
Makutrendit näkyvät myös Saarioisten tuotteissa, kuten 5 vaille valmis -tuotesarjassa, johon tuotiin tänä syksynä esimerkiksi erilaisia curryja.
”Niissä liha on aika voimakkaasti maustettu, ja mukana on todella maistuvia maustetahnoja, kookosmaitoa ja monipuolisesti kasviksia – lopputuloksena on aidon etninen kokonaisuus, jossa raaka-aineiden oma maku tulee hienosti esille”, kuvaa Laura Hiltunen, vähittäiskaupan tuotepäällikkö Saarioisilla.
Toisaalta välillä halutaan testata jotain rohkeampaa. Esimerkiksi Lähi-Idän kanelin ja neilikan makuinen makumaailma on meille ensisijaisesti tuttu maustekakuista, mutta löytää pikkuhiljaa tiensä pääruokiin.
”Lanseerasimme esimerkiksi alkuvuodesta marokkolaisen Chicken Taginen, jossa makua tuo harissatahna, sitruuna, hunaja ja aprikoosi”, Hiltunen kuvaa.
Makumaailma yksilöllistyy
Maku on yhä yksilöllisempi asia. Makumaailman pirstaloituminen tarkoittaa työn muuttumista vaativammaksi myös Saarioisilla.
Makujen yhdistäminen vaatii taitoa, osaamista sekä kehittäjiltään intohimoa.
”Saamme usein palautetta samasta tuotteesta, että se on jollekulle liian voimakkaasti maustettu, kun taas joku toinen kokee, että siinä ei ole riittävästi makua,” Laura Hiltunen sanoo.
”Maun kehittäminen on tärkein osa tuotekehittäjän työtä. Saarioisilla työskentelee makutestiasiantuntija. Hän miettii joka ikiselle uutuudelle oikealle kohderyhmälle sopivan makutestin.”
Osaltaan haastetta on ratkaistu tuomalla tuotteisiin lisää makutasoja. Makua voi itse säädellä esimerkiksi tuunaamalla ruokaa kastikkeilla.
Vaikka makutottumukset muuttuvat, ruoalta haetaan yhä herkullisuutta: makua ja rakennetta. Terveellisyyttä tai etnisyyttä ei korosteta niiden kustannuksella.
Klassikkojen, kuten lihapullien, maksalaatikon, palapaistin tai Saarioisten jauhelihapizzan, kuuluu maistua juuri siltä kuin aina ennenkin. Niiden osalta lapsuuden makumuistoista halutaan pitää kiinni, vaikka niitä sitten välillä tuunattaisiinkin uudenlaisiksi.