Kohta vietetään Saarioisten laatikoiden 60-vuotisjuhlaa. Mihin niiden voittokulku vuodesta toiseen perustuu?
Laatikkoruoat ovat olleet suomalaisten suosikkiruokien joukossa vuosikymmenten ajan. Makaronilaatikko, maksalaatikko ja lihaperunasoselaatikko olivat lempiruokia jo 60 vuotta sitten, kun Saarioinen aloitteli elintarviketuotantoaan.
Ensimmäisenä myyntipäivänä suoraan autosta myytyjä laatikoita taisi mennä nelisen kappaletta. Tänään neljännes suomalaisista kertoo syövänsä laatikoita kerran pari viikossa, neljä kymmenestä 2-3 kertaa kuukaudessa.
Makaronilaatikko onkin keikkunut suomalaisten suosikkiruokien kärkikymmenikössä vuosikymmenestä toiseen. Laatikoista myydyintä, maksalaatikkoa, valmistetaan 8 miljoonaa rasiaa joka vuosi. Rusinoilla tai ilman.
Ei yhtä ainoaa laatikonsyöjätyyppiä tai -tapaa
Valmisruokalaatikoita syödään sekä yhden tai kahden hengen talouksissa, mutta noin kolmannes kuluu lapsiperheissä. Niitä nautitaan kotona iltaruoaksi tai lounaaksi tai otetaan mukaan lounaaksi työ- tai opiskelupaikalle. Ne maittavat yhtä lailla miehille kuin naisille, kaikenikäisille.
Yhteistä laatikkokansalle on se, että he eivät ole niinkään uutuuksien perässä, vaan hakevat hyvältä maistuvaa arkiruokaa: tuttuja makuja ja tuotteita, joiden tietävät maistuvan hyvältä, valmistuvan nopeasti eikä kurittavan kukkaroa liialti.
Laatikoiden suosio perustuukin hyviin aiempiin kokemuksiin.
Paitsi arkeen, laatikkoruoat kuuluvat Suomessa eritoten yhteen juhlaan, jouluun. Lanttu- ja perunalaatikko ovat päätyneet joulupöytään perinteisinä länsisuomalaisina pitopöytäruokina. Maksalaatikko on hämäläisen ruokakulttuurin peruja samoilta ajoilta, 1800-luvun lopulta.
Laatikkoruoat ovat aikansa kuvia
Vuonna 1957, kun Saarioinen ryhtyi myymään valmistamiaan uunilaatikkoruokia töistä kotiin kiiruhtaville perheenäideille, ruoanlaitto oli paljon nykyistä työläämpää.
Valmiina mukaan ostettava ruoka oli jotain ihan uutta. Ensimmäiset asiakkaat olivat aikansa edelläkävijöitä, jotka näkivät valmislaatikoissa mahdollisuuden helpottaa arkeaan. Toisaalta kaupan muutos ja itsepalvelumyymälät lisäsivät pakattujen ruokien kysyntää.
1980-luvulla laatikoista tuotiin markkinoille Ekotuote-versiot, 1990-luvulla NIx-Nax-laatikkoruoat koululaisten iltapäivänälkään. Laatikkoja ryhdyttiin lämmittämään mikroaaltouuneissa. 2000-luvun alkua sävyttivät etniset maut.
Nykyään laatikoille halutaan tuunausvinkkejä, vaikkakin useimmat nauttivat niistä edelleen perinteisellä tavalla. Esimerkiksi kaksi kolmesta haluaa syödä maksalaatikkonsa puolukkahillon kanssa, kolmannes ilman. Kolme prosenttia tuunaa maksalaatikkonsa ketsupilla.
Ikonisten laatikkoruokien vastapainoksi lanseerataan jatkuvasti uusimpien ruokatrendien mukaisia laatikkoruokia. Vastikään Saarioinen on tuonut markkinoille vegaaneillekin sopivat Thai curry -laatikon sekä Italian tomaatti-spagetti -laatikon.
Nyt vetoaa perinteet ja fennoruoka
Saarioisten valmislaatikot vetoavat eritoten perinteitä arvostaviin kuluttajiin. Heitä on neljännes kaikista kuluttajista.
Tänä päivänä laatikot löytävät kaikupohjaa esimerkiksi fennoruoka-trendistä. Kansainvälisten makujen vastapainoksi kotimaisuus on voimissaan. Kuluttajat arvostavat maamme omaperäistä ruokakulttuuria ja ruoanlaittotapoja – tuttua ja turvallista, pohjoisen luonnon omista raaka-aineista valmistettua. Halutaan sellaista, mitä äidit tekisivät.
Perinteisten laatikkoruokien osalta onkin tarkkaa, että tuttuja makuyhdistelmiä ei muuteta. Esimerkiksi maksalaatikon riisi tuotiin aikoinaan Australiasta, mutta EU:n myötä sen hinta nousi niin korkeaksi, että piti siirtyä EU:ssa tuotettuihin riisilaatuihin. Ne eivät kuitenkaan vastanneet alkuperäistä, ja syöjät älähtivät. Saarioisten tuotekehitys sai tehdä kovasti töitä, että sai maun ja prosessin toimimaan alkuperäistä vastaavalla tavalla.