Luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5. lupasimme julkaista loppuvuoden aikana kirjoitussarjan, jossa arvioimme viittä luontokadon ajuria, niiden vaikutusta Saarioisiin ja Saarioisten vaikutusta niihin. Tässä toisessa osassa paneudumme maankäytön muutoksiin.
Elintarviketeollisuuden arvoketjussa merkittävimmät maankäyttöön ja maankäytön muutoksiin vaikuttavat tekijät löytyvät arvoketjustamme: raaka-aineiden tuotantoon tarvitaan peltoja.
Aikanaan ihmiset metsästivät, kalastivat ja keräilivät ravintonsa. Keräilijäyhteisöjen kasvun myötä kuitenkin ravinnon tarve kasvoi ja ihminen alkoi viljellä maata Lähi-Idässä runsaat 10 000 vuotta sitten. Maanviljely mullisti ihmisten elämän: tarve liikkua saaliiden ja satojen perässä poistui ja mahdollisti kiinteät asumukset. Tämä taas johti riippuvuuteen viljelystä.
Viljely vaatii runsaasti pinta-alaa. Nykyisellään maailman maa-alasta runsaat 10 % on viljelymaata, joka tietysti on ollut ennen viljelykseen ottoa alkuperäistä luontoa. Esimerkkejä maailmalta on esimerkiksi Amazonin sademetsien raivaus soijapelloiksi ja nautakarjan laitumiksi. Yhdysvalloissa preerioita on muutettu viljapelloiksi ja Kaakkois-Aasiassa alkuperäistä sademetsää öljypalmuplantaaseiksi.
Suomessakin viljelysmaan hankinta on aiheuttanut luonnon köyhtymistä: metsiä on raivattu ja järviä kuivattu pelloiksi varsinkin 1700-1900 -luvuilla. Monien laajojen peltoalueiden karttanimet kertovat edelleen niiden historiasta: Nakkilasta löytyy Leistilänjärvi, Laitilasta Valkojärvi ja Kouvolasta Elimäenjärvi. Kaikkiaan arvellaan pelloksi kuivatun Suomessa noin 3 000 järveä.
Metsänraivaus tai järven kuivatus on aikanaan hävittänyt vallinneen ekosysteemin ja eittämättä aiheuttanut luonnon köyhtymistä eli luontokatoa. Toisaalta kasvavan väestön ruokkiminen on vaatinut kasvavaa elintarvikkeiden määrää.
Maankäytön muutosten vaikutusta voidaan kuitenkin elintarviketeollisuudessakin vähentää. Saarioisilla esimerkiksi ei käytetä palmuöljyä sellaisenaan, ei myöskään palmuöljyä sisältäviä raaka-aineita. Emme myöskään käytä lainkaan Etelä-Amerikassa kasvanutta lihaa. Arvioimme säännöllisesti raaka-aineryhmien kestävyysvaikutukset ja pyrimme vähentämään niitä. Haluamme olla myös materiaalitehokkaita, jotta pelloilla kasvaneet arvokkaat raaka-aineet eivät joudu hukkaan.
Blogin on kirjoittanut vastuullisuusjohtaja Jyrki Normaja.