Maksuton kouluruoka on suomalainen keksintö, ja sitä meidän tulisi edelleen ylläpitää ja kehittää. Koululounaalla tarjotaan usein monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateriakokonaisuus, jonka tärkein kriteeri on maku.
Kumiset perunat, sitkeä tilliliha tai limainen kanaviillokki, kukapa niitä unohtaisi. Kouluruokailun suosikit ja varsinkin inhokit jäävät pysyvästi kaikkien suomalaisten mieleen. Tälläkin viikolla noin 900 000 koululaisella ja opiskelijalla on mahdollisuus nauttia ilmaisesta kouluruoasta. Yhteisillä verovaroilla tuotettuja palveluja on usein myös helppo kritisoida.
Maksuton kouluruoka on suomalainen keksintö, ja sitä meidän tulisi edelleen ylläpitää ja kehittää. Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille jo vuodesta 1948 lähtien. Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua, ja oikeiden ruokailutapojen opettaminen on Suomessa otettu kodin ja koulun yhteiseksi tehtäväksi. Kouluruokailun kautta lapsille ja nuorille välitetään terveellisiä ruokailutottumuksia sekä suomalaista ruokakulttuuria.
Ruokailutavat ovat kuitenkin muuttuneet ja muuttumassa. Tätä nykyä monet oppilaat eivät syö koulussa, ja heidän osuutensa on kasvussa. Poikkeuksen muodostavat maanantait, jolloin ruoan menekki on muita päiviä suurempaa. Tutkimuksen mukaan kuitenkin keskimäärin 80 prosenttia koululaisista syö yhä kouluruokaa.
Muutosta kuvaa myös epäsuosittujen ruokien vaihtuminen vuosien saatossa. Viimeisimpiä ”inhokkilistoja” hallitsevat kiusaukset sekä kokoliha- ja maksaruoat. Kalakiusaus, mango-porsaskastike ja kaalilaatikko ovat vähiten pidettyjen ruokien listaykkösiä, kun taas suosikkilistan kärjessä komeilevat vuodesta toiseen lihapyörykät ja uunimakkara sekä pinaattiohukaiset. Kansainvälisyys sekä toisaalta paikallisuuden arvostaminen ovat nousevia trendejä koulujen lounastarjonnassa.
Muuttuvat ruokailutottumukset ja pienenevät resurssit ovat haasteita, joiden kanssa kouluruokailun ammattilaiset tekevät ansiokasta työtään. Tällä työllä on paljon yksittäisiä suosikki- ja inhokkiruokia suurempi vaikutus Suomen hyvinvointiin, sillä lapsuus- ja nuoruusaikana omaksutut tavat heijastuvat vähitellen sekä yksilön että koko kansan terveydentilaan.
Koululounaalla tarjotaan usein monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateriakokonaisuus. Aterioiden suunnittelussa ja valmistuksessa huomioidaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset.
Näihin suosituksiin kannattaa lisätä hyvä maku ja ruuan houkutteleva ulkonäkö, koska muilla kouluruokailun kriteereillä ei ole ravitsemuksellista vaikutusta, jos ruoka jää syömättä.
Janne Tuomisto
johtaja, Foodservice-liiketoimintayksikkö