Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan tulevaisuutta koskevista ongelmista vakavin ja kiireellisimpiä toimenpiteitä vaativa. Lämpenemisen syynä ovat hiilidioksidi ja muut ilmakehään päästettävät kasvihuonekaasut. Hiilidioksidia vapautuu ilmaan fossiilisten polttoaineiden polton lopputuotteena, mutta myös esimerkiksi maan muokkaus vapauttaa maaperään sitoutunutta hiilidioksidia ilmakehään.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi solmitun Pariisin sopimuksen tavoitteena on rajoittaa lämpeneminen selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää välittömiä ja suuria päästövähennyksiä. Saarioisilla se tarkoittaa ripeitä toimenpiteitä energian säästämiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi.
Saarioinen on sitoutunut oman toiminnan hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.
Lähetämme tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteemme (Science Based Targets) hyväksyttäviksi vuoden 2026 aikana.
Mitä teimme viimeksi?
Ilmastonmuutoksen hillintä on ollut painopistealueistamme tärkein 2023-2025. Oman toiminnan päästöjen (Greenhousen Gas Protocol scope 1 ja 2) osalta olemme toteuttaneet merkittäviä päästövähennyksiä: kun vielä vuonna 2022 oman toiminnan hiilipäästömme olivat noin 28 500 tonnia, ovat ne 2026 enää noin 9 500 tonnia (-66 %). Tärkeimpiä keinoja vähennysten saavuttamiseksi ovat olleet ostoenergian (sähkö ja Huittisissa käytettävä lämpöenergia) muuttaminen päästöttömäksi alkuperävarmennuksin, energian säästöhankkeet (esim. lämmön talteenotto, sähköä säästävä valaistus) eri yksiköissä sekä Valkeakoskella toteutettu lämpökattilainvestointi (uuden kattilan energiana sähkö, aiemmin maakaasu).
Energian käyttö
Ruoanvalmistuksessa energian käyttö on välttämätöntä: keitot on keitettävä ja laatikot paistettava tietyssä lämpötilassa ja riittävän pitkään, jotta taataan laadukas, tuoteturvallinen ja maukas lopputulos.
Energian tuotantomuoto on ratkaisevassa osassa, kun lähdemme pienentämään energian käytöstä aiheutuvia hiilipäästöjä.
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen omassa lämmöntuotannossa vaatii huolellista suunnittelua ja suuria investointeja.
Kaikilla energian tuotantomuodoilla on omat ongelmansa ympäristön kannalta, joten kestävin tapa on pyrkiä vähentämään energiankäyttöä aina kun se on mahdollista. Esimerkkejä käytetty ydinpolttoaine, vesireittien patoaminen, tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset ekosysteemeihin niin merellä kuin maa-alueillakin.
Osallistumme energiatehokkuussopimusjärjestelmän neljännelle kaudelle, joka toteutetaan vuosien 2026-2035 välisenä aikana.
Kauden kokonaissäästötavoitteemme on 12 000 MWh ja välitavoite vuodelle 2030 on 7 200 MWh.
Olemme asettaneet energiankäytölle laitoskohtaiset tavoitteet ja seuraamme kulutusta jatkuvasti. Energiatehokkuutta on parannettu ottamalla käyttöön ajanmukaista, energiaa säästävää tekniikkaa sekä huolehtimalla laitteiden kunnosta ja oikeista säädöistä.
Muut ilmastovaikutukset
Elintarviketeollisuuden ilmastovaikutuksista vain pieni osa syntyy tuotteiden valmistuksessa. Ylivoimaisesti suurimmat hiilipäästöt ovat peräisin arvoketjusta, lähinnä raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden valmistuksesta. Pienempi osa syntyy kuljetuksista tehtaille ja valmistuotteiden jakelusta asiakkaille.
Selvitimme 2023 raaka-aineista ja pakkaustarvikkeista aiheutuvat hiilipäästöt. Raaka-aineiden osuus on noin 140 000 tonnia ja pakkaustarvikkeiden osuus noin 7 500 tonnia.
Selvitimme 2023 töihin kulkemisesta aiheutuneet päästöt, joiden määräksi arvioitiin noin 1400 tonnia. Mahdollistaaksemme henkilökunnan töihin kulkemisen vähäpäästöisemmillä sähkö- tai hybridiautoilla lisättiin kaikille tehdaspaikkakunnille ja pääkonttorille latausasemia.
Kuljetukset
Selvitimme 2023 Saarioisten järjestämien kuljetusten aiheuttamat hiilipäästöt, jotka olivat 2263 tonnia. Kotimaan liikenteessä yhteistyökumppanimme vaihtavat autokalustoa uusiessaan diesel-käyttöiset autot biokaasukäyttöisiksi, mikä on alentanut merkittävästi kuljetusten päästöjä. Vastaavaa muutosta ei vielä ole tapahtunut ulkomaanliikenteessä, jossa kyseessä ovat lähinnä raaka-aineiden hankintakuljetukset.
