Hyppää sisältöön

1950-luku: Markkinoille tuli laatikko, joka muutti maailmaa

Sotien jälkeen Suomessa koitti voimakas jälleenrakennuksen aika. Kaupungit kasvoivat ja vetivät puoleensa työikäistä väkeä ja pian yhä useampi suomalainen asui kaupungissa ja asunnossa, jossa oli modernit kodinkoneet, kuten jääkaappi, sähköliesi ja astiankuivauskaappi. Yhä useampi nainen alkoi käydä töissä kodin ulkopuolella. Tämä tarkoitti, että koteihin kaivattiin yhä vaivattomampia tapoja tehdä ruokaa.

Kuvassa on 3 naista tekemässä karjalanpiirakoita 1950-luvulla.

Itsepalvelumyymälät yleistyivät ympäri maan ja sen seurauksena pakattujen tuotteiden kysyntä kasvoi. Suomalaiskotien jääkaapit alkoivat pikkuhiljaa täyttyä tuoreista valmisruoista.

Ennakkoluuloton kokeilunhalu leimasi tekemistä

Saarioisilla keksittiin pakata tuotteet pieniin alumiinivuokiin – ensimmäisenä Suomessa. Näin ruoka voitiin kätevästi kuljettaa ja lämmittää pakkauksessaan.  Keväällä 1957 myytiin ensimmäiset alumiinivuoksiin pakatut maksalaatikot. Muita samaan aikaan markkinoille tulleita valmisruokia olivat lanttu- ja porkkanalaatikko sekä lihaperunasose- ja makaronilaatikko, kaalikääryleet sekä italian-, peruna- ja punajuurisalaatti. Tuotevalikoima täydentyi koko ajan. Saarioinen toi kauppoihin myös suomalaiseen makuun suunnitellut majoneesisalaatit. Ensimmäisenä markkinoille tuotiin ”Frankfurtin salaatti”, jota alettiin valmistaa jo vuonna 1954. Muiden majoneesipohjaisten salaattien valmistus alkoi vuonna 1957. Omilta ja sopimusviljelijöiden tiloilta riitti kasviksia tuotteisiin. Tilalla viljeltiin vain jalostettavaksi kelpaavia kasveja ja järjestettiin työt niin, että niitä riitti ympäri vuoden.

Valmisruoan valmistaminen sopi hyvin tilan suunnitelmiin, sillä omilta viljelmiltä saatiin suuri osa tarvittavista raaka-aineista. Saarioisilla on näin alusta asti noudatettu pellolta pöytään -periaatetta. Valmisruoka tulikin sopivasti perheenemäntien avuksi aikana, jolloin naiset siirtyivät työelämään ja ruoka piti saada tarjolle nopeasti ja helposti työpäivän jälkeen. Toiminta-ajatuksena oli sodan jälkeen tuottaa sitä, mille on ollut tarvetta. Olennaista jo tuolloin oli myös asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen.

Jo tuotannon alkuvaiheessa pakkauksiin ryhdyttiin leimaamaan ”viimeinen käyttöpäivä” -merkintä. 1950-luvulla Sahalahdelle perustettiin myös leipomo-osasto. Sen ensimmäisiä tuotteita olivat rahka- ja marjapiirakat, joita leivottiin pääosin käsityönä.

Kuvassa on kurkun tölkitystä Saarioisten tehtaalla 1950-luvulla.
Kurkun tölkitystä Saarioisten tehtaalla 1950-luvulla.

Saarioisilla valmistettiin jo ennen tuoretta valmisruokaa erilaisia säilykkeitä. Ensimmäisiä säilyketuotteita olivat kanaviillokki ja säilötty kananliha 1950-luvun alussa. Saarioinen oli Suomen ensimmäinen yritys, joka alkoi säilöä vihanneksia teollisesti. Säilöntä alkoi punajuurista vuonna 1953, joiden lisäksi alettiin viljellä myös avomaankurkkua, kurpitsaa, kaalia, sipulia ja herneitä. Pian Saarioisilla purkitettiin jo erilaisia kastikkeita, pihvejä ja pyöryköitä. Tyypillisiä ruokasäilykkeitä, joita valmistettiin muun muassa armeijan tarpeisiin, olivat lihapullat kermakastikkeessa, palapaisti, maksalaatikko ja hernekeitto.  

Ruokasäilykkeiden ja säilökeittojen valikoimaan tulivat pian myös marja- ja hedelmäsoseet ja mehut. Tillin ja muidenkin lehtivihannesten viljelyäkin kokeiltiin suuressa mittakaavassa. 

Tuotetestausta turuilla ja toreilla

Tuotteita testattiin ja kehitettiin jo tuolloin yhdessä kuluttajien kanssa. Saarioisten kartanon isäntä, Reino Avonius lähetti aikoinaan Annikki Korpijaakon, josta myöhemmin tuli Pentti Avotien puoliso, Tampereelle maistattamaan tuotteita ja kyselemään, mitä niistä tykätään. Vielä nykypäivänäkin Saarioisilla tuotekehityksen tärkeimpiä lähtökohtia ovat maistatus ja kuluttajien kuuleminen. Saarioisilla tiedetään, että tuotteiden herkullinen maku on kaikessa ruoassa kuluttajien tärkein valintakriteeri.

Kuvassa on Saarioisten laatikoita 1950-luvulta: maksalaatikko, lanttulaatikko, lihapyörykät kastikkeessa, porkkanalaatikko ja maksapihvit kastikkeessa.
Saarioisten laatikoita 1950-luvulta.

Maksalaatikko, suomalaisten kestosuosikki

Maksalaatikko oli yksi ensimmäisistä Saarioisten lanseeraamista valmisruoista ja 65 vuoden jälkeen Suomen ostetuin valmisruoka-ateria. Ensimmäisenä myyntipäivänä, 1950-luvulla, maksalaatikkoa myytiin kokonaista kolme vuokaa, tänäkin päivänä kuluttajien rakasta suosikkia valmistetaan yli 9 miljoonaa rasiaa vuodessa. Saarioinen on nimennyt maksalaatikolle oman juhlapäivän, maksalaatikkopäivän, jota vietetään 10.10.

Alkuperäisen maksalaatikkoreseptin takana oli Saarioisilla työskennellyt talousopettaja Mertta Järvi. Tuotteen resepti on pysynyt muuttumattomana alusta asti. Riisiä ja maksaa maustavat vain valkopippuri ja suola. Laatikot tehdään kuten kotonakin, mutta uuni on noin 30 metriä pitkä ja ne paistuvat siellä noin tunnin ajan. Paistamisen jälkeen tuotteet jäähdytetään nopeasti, mikä takaa säilyvyyden. Mitään säilöntäaineita ei siis tarvita.

Ikuisuuskysymys: rusinoilla vai ilman? Saarioisten Perinteisessä maksalaatikossa on keskimäärin 21 rusinaa, mutta se onko maksalaatikossa ylipäänsä sijaa rusinoille, on kysymys, johon on yhtä monta mielipidettä kuin syöjääkin.

1950

Kuvassa on 3 naista tekemässä karjalanpiirakoita 1950-luvulla.

Tuoreen valmisruoan aika alkaa – Saarioisten elintarviketuotanto käynnistyy

Itsepalvelumyymälät yleistyivät ympäri maan ja sen seurauksena pakattujen tuotteiden kysyntä kasvoi. Suomalaiskotien jääkaapit alkoivat pikkuhiljaa täyttyä tuoreista valmisruoista.

Lue lisää

1960

Kuvassa on mies kantamassa Saarioisten kuljetuslaatikoita.

Kaupungistuvan Suomen kylmähyllyt täyttyivät valmisruoasta

Aikaisemman vuosikymmenen osoittaman trendin mukaan maaltamuutto kaupunkeihin vain kiihtyi. Samalla suomalaisten ostovoima lisääntyi.

Lue lisää

1970

Kuvassa on Saarioisten Sahalahden tehdas 1970-luvulla.

Valmisruoan voimakkaan kasvun aikaa

Broilerinliha sai 70-luvulla sysäyksen, joka siivitti Saarioisten menestystä. Saarioisilla rohkaistuttiin kasvattamaan tuotantoa, ja samoihin aikoihin Sahalahdelle, Saarioisten kartanon maille nousi Suomen suurin valmisruokatehdas.

Lue lisää

1980

Kuvassa on Saarioisten pizzoja 1980-luvulta: Sieni-, Kinkku- ja Jauhelihapizza.

Mikro teki ruoan valmistamisesta minuuttipeliä

Suomalaiset innostuivat kodin pienkoneista: yleis- ja leipäkoneiden lisäksi keittiöihin saapui mikroaaltouuni.

Lue lisää

1990

Kuvassa on Saarioisten tuotteita 1990-luvulta.
Sikke Sumari on innoissaan uusista risotoista, joissa yhdistyy herkullinen maku ja täydellinen rakenne.

Laatutietoisuus ui suomalaisten keittiöihin

Ruoan alkuperään ja turvallisuuteen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja tuotteiden lisäksi laatukeskustelu laajeni käsittämään myös toiminnan laatua.

Lue lisää

2000

Sikke Sumari on innoissaan uusista risotoista, joissa yhdistyy herkullinen maku ja täydellinen rakenne.

Saarioisten äitien tekemää ruokaa jo yli 50 vuotta

2000-luvun globalisaatio toi maailman lähemmäs suomalaisia kuin koskaan. Ruokaan liittyen alkoi nousta monenlaisia ilmiöitä.

Lue lisää

2010

Kuvassa on Saarioisten Eväs-sarjan salaatteja 2010-luvulta.

2010-luku: Kiireinen elämäntyyli vaati evästä

Kiireinen ja liikkuvampi elämäntyyli johtivat myös välipalojen ja heti syötävien tuotteiden kysynnän ja tarjonnan kasvuun.

Lue lisää

2020

Kuvassa on Saarioisten maksalaatikkopäivän mainoskuva 2020-luvulta.

Suomalaiset kaipaavat poikkeusoloissakin lautasellisia elämyksiä ja makumatkoja

2020-luku alkoi maailmanlaajuisella koronapandemialla, joka koetteli ihmisten arkea ja rajoitti liikkumista monella tavalla.

Lue lisää